Kissojen sydänsairaudet

Sydänsairaudet ovat melko ylei­siä erityi­ses­ti vanhem­mil­la eläi­mil­lä, mutta niitä voi esiin­tyä myös nuoril­la yksi­löil­lä ja pennuil­la. Sydänsairauksiin liit­tyy usein sydä­men sivu­ää­ni, minkä takia sydä­men tarkem­paa tutki­mis­ta suosi­tel­laan, vaik­ka eläin olisi­kin oiree­ton.

Varaa aika
Kissojen sydänsairaudet

Mistä tunnistaa kissan sydänsairauden?

Sydänsairaudet eivät aina aiheu­ta selkei­tä oirei­ta, varsin­kaan varhai­ses­sa vaihees­sa. Tämän vuok­si, jos sydän­vi­kaa epäil­lään, on suosi­tel­ta­vaa tarkis­taa sydä­men tilan­ne ultra­ää­nel­lä. Ultraäänitutkimus on turval­li­nen ja teho­kas tapa arvioi­da sydä­men raken­net­ta ja toimin­taa ja löytää mahdol­li­nen sydän­sai­raus jo varhai­ses­sa vaihees­sa.

Pennuilla sydän­sai­raus on useim­mi­ten synnyn­näi­nen kehi­tys­häi­riö, johon voi liit­tyä sydä­men sivu­ää­ni – tämä voi olla ensim­mäi­nen löydös, joka herät­tää epäi­lyn sairau­des­ta.

Sydämen vajaa­toi­min­nas­sa sydän­lää­ki­tyk­sil­lä pyri­tään autta­maan sydä­men toimin­taa ja helpot­ta­maan eläi­men oirei­ta, vaik­ka itse sydän­sai­raus ei olekaan paran­net­ta­vis­sa.

Sydänsairauksien diagnostiikka

Sydänsairautta epäil­lään yleen­sä joko tyypil­lis­ten oirei­den vuok­si, tai kun sydä­men kuun­te­lus­sa on todet­tu sivu­ää­ni tai rytmi­häi­riö. Muita yleis­tut­ki­muk­ses­sa olevia löydök­siä voivat olla esimer­kik­si siner­tä­vät lima­kal­vot, yskä tai nopeu­tu­nut tai vaikeu­tu­nut hengi­tys tai poik­kea­va puls­si.

Sydänsairauden diag­noo­si tehdään aina sydä­men ultra­ää­ni­tut­ki­muk­sel­la. Ultraäänitutkimuksessa nähdään sydä­men raken­teet ja voidaan selvit­tää sen toimin­taa. Tutkimuksen perus­teel­la pääte­tään poti­laan mahdol­li­nen lääki­tys­tar­ve ja pyri­tään arvioi­maan sairau­den ennus­tet­ta.

Ultraäänitutkimuksen lisäk­si tehdään usein sydä­men sähkö­käy­rä­tut­ki­mus eli EKG ja voidaan ottaa veri­ko­kei­ta muiden sydä­meen vaikut­ta­vien sairauk­sien varal­ta.

Röntgenkuvauksella voidaan tode­ta sydä­men laajen­tu­mi­nen tai nesteen kerty­mi­nen keuh­koi­hin, keuh­ko­pus­siin tai sydän­pus­siin.

Loisto

Kissojen synnynnäiset sydänsairaudet

Eläimillä esiin­tyy monen­lai­sia synnyn­näi­siä sydä­men kehi­tys­häi­riöi­tä. Synnynnäiset sydän­sai­rau­det voivat vaih­del­la vaka­vuu­del­taan ja oireil­taan, sekä vaikut­taa eläi­men elämän­laa­tuun ja elin­ajan pituu­teen.

Tavallisimpia sydä­men kehi­tys­häi­riöi­tä ovat etei­sen ja kammioi­den väli­sei­nän aukot, aortan ja keuh­ko­val­ti­mon ahtau­mat, avoin valti­mo­käy­tä­vä eli PDA ja läppien kehi­tys­häi­riöt. PDA on hyvä ennus­tei­nen kehi­tys­häi­riö, koska sen voi korja­ta kirur­gi­ses­ti.

Kissan sydänsairauden oireita

Kissat ovat hyviä piilot­ta­maan sairau­den oirei­ta. Kissalla sydän­sai­rau­des­sa ei yleen­sä esiin­ny yskää sydä­men vajaa­toi­min­nas­ta huoli­mat­ta. Sydämen vajaa­toi­min­nas­ta kärsi­vän kissan oire on taval­li­sim­min hengi­tys­no­peu­den nouse­mi­nen ja voimak­kaam­pi hengi­tys­ta­pa. Joskus kissa voi myös hengit­tää suu auki tai näyt­tää läähät­tä­vän.

Myös laih­tu­mi­nen ja huonon­tu­nut ruoka­ha­lu tai kissan vetäy­ty­mi­nen voivat olla merk­ke­jä sydän­sai­rau­des­ta. Sydänsairauksiin liit­tyy usein sydä­men sivu­ää­ni, mistä johtuen sydä­men tarkem­paa tutki­mis­ta suosi­tel­laan, vaik­ka eläin olisi­kin oiree­ton.

Sydänlääkityksillä pyri­tään ehkäi­se­mään oirei­ta, autta­maan sydä­men toimin­taa ja helpot­ta­maan oirei­le­van eläi­men voin­tia, vaik­ka itse sydän­sai­raus ei olekaan paran­net­ta­vis­sa.

Loisto 10

Kissojen yleisin sydänsairaus on sydänlihaksen paksuuntumasairaus eli hypertrofinen kardiomyopatia (HCM)

Sairautta esiin­tyy kaike­ni­käi­sil­lä kissoil­la ja joil­la­kin kissa­ro­duil­la sen tiede­tään olevan perin­nöl­li­nen. Perinnöllisenä HCM ilme­nee jo nuorel­la iällä, kun muuten sairaut­ta tode­taan eniten vanhem­mil­la kissoil­la.

Sairaudessa vasem­man kammion sydän­li­has paksuun­tuu ja jäykis­tyy, sydä­men kammio ahtau­tuu, eikä sydän­li­has toimi enää normaa­lis­ti. Sairauden edetes­sä vasen etei­nen voi alkaa laajen­tua, sydä­meen tulla rytmi­häi­riöi­tä ja sydä­men vajaa­toi­min­nan seurauk­se­na nestet­tä alkaa kertyä. Kissoilla neste kertyy sydä­men vajaa­toi­min­nas­sa yleen­sä keuh­ko­pus­siin, minkä seurauk­se­na hengi­tys vaikeu­tuu.

Sydämen vajaa­toi­min­taa sairas­ta­vat kissat voivat vaikut­taa pitkään oireet­to­mil­ta, koska kissat ovat hyviä piilot­ta­maan sairauk­si­aan. Kissan hengi­tys­ta­van muut­tu­mi­nen ja hengi­tys­no­peu­den nousu tai suu auki hengit­tä­mi­nen, voivat olla merk­ke­jä sydä­men vajaa­toi­min­nas­ta ja nesteen­ker­ty­mi­ses­tä.

HCM sairas­ta­vil­la kissoil­la on riski veri­tulp­pien muodos­tu­mi­sel­le ja liik­keel­le lähties­sään veri­tulp­pa voi aiheut­taa äkil­li­set oireet. Tyypillisesti veri­tulp­pa tukkii taka­ja­lan valti­mon, jolloin kissa voi yhtäk­kiä halvaan­tua taka­pääs­tään, alkaa ontu­maan ja taka­ja­lan veren­kier­ron estyes­sä jalat voivat tuntua viileil­tä.

Täydellinen valti­mon tukos on kivu­lias, jolloin kissa voi yrit­tää purra jalkaan­sa ja parkuu äänek­kääs­ti. Valtimotukosten hoidon ennus­te on vali­tet­ta­vas­ti usein huono ja sydän­sai­raus pitkäl­lä, jolloin euta­na­sia on armol­li­nen hoito­vaih­toeh­to.

Hypertrofisen kardio­my­opa­tian hoitoon käyte­tään lääk­kei­tä, mutta niil­lä ei voida paran­taa sairaut­ta, vaan pyri­tään ehkäi­se­mään tai helpot­ta­maan oirei­ta.

Jos tarvitset apua ajanvarauksessa, henkilökuntamme neuvoo mielellään.

Ota yhteyt­tä