Maksan ja sappirakon sairaudet

Maksa ja sappi­rak­ko ovat tärkei­tä elimiä ruoan­su­la­tuk­ses­sa ja elimis­tön aineen­vaih­dun­nas­sa. Maksa toimii puhdis­ta­ja­na, tuot­taa tärkei­tä proteii­ne­ja ja vita­mii­ne­ja, sekä muodos­taa sappi­nes­tet­tä. Sappineste varas­toi­tuu sappi­rak­koon ja osal­lis­tuu ruoan­su­la­tuk­ses­sa rasvo­jen pilk­ko­mi­seen.

Rokotukset

Milloin epäillä maksan tai sappiteiden sairautta?

Maksan tai sappi­ra­kon toimin­nan ongel­mis­sa oiree­na voi olla esimer­kik­si huonon­tu­nut ruoka­ha­lu, lisään­ty­nyt juomi­nen, maha­ki­pu tai nesteen kerty­mi­nen vatsaon­te­loon. Potilas voi olla myös oiree­ton, vaik­ka maksa­sai­raus olisi­kin pitkäl­le eden­nyt.

Maksan ja sappi­tei­den sairauk­sis­sa tärkeä diag­nos­ti­nen tutki­mus veri­näy­te­tut­ki­mus­ten ohel­la on ultra­ää­ni­tut­ki­mus.

Usein maksa­sai­rau­den varmis­ta­mi­nen vaatii mös koepa­lat maksas­ta. Nykyisin koepa­lat otetaan usein tähys­tyk­sel­lä, mikä on nopea ja vähem­män kipua ja kudos­tu­hoa aiheut­ta­va mene­tel­mä verrat­tu­na avoleik­kauk­ses­sa otet­tui­hin koepa­loi­hin.

Sappirakon mukoseele

Normaalisti sappi­rak­ko tyhje­nee syömi­sen jälkeen, mutta joskus sappi­nes­te liejuun­tuu ja voi aiheut­taa “lieju­ki­ven” eli muko­see­len.

Mukoseele voi aiheut­taa sapen kerty­mis­tä maksaan, kun sappi­nes­te ei kier­rä normaa­lis­ti, tai aiheut­taa sappi­rak­koon tuleh­duk­sen.

Mukoseelen tark­kaa synty­me­ka­nis­mia ei tiede­tä, mutta joil­la­kin koira­ro­duil­la esiin­tyy muko­see­leä enem­män, jonka takia siihen on epäil­ty liit­ty­vän perin­nöl­li­nen alttius.

Loisto

Jos tarvitset apua ajanvarauksessa, henkilökuntamme neuvoo mielellään.