Koirien sydänsairaudet

Sydänsairaudet ovat melko ylei­siä erityi­ses­ti vanhem­mil­la eläi­mil­lä, mutta niitä voi esiin­tyä myös nuoril­la yksi­löil­lä ja pennuil­la. Sydänsairauksiin liit­tyy usein sydä­men sivu­ää­ni, jonka takia sydä­men tarkem­paa tutki­mis­ta suosi­tel­laan, vaik­ka eläin olisi­kin oiree­ton.

Varaa aika
Koirien sydänsairaudet

Mistä tunnistaa koiran sydänsairauden?

Sydänsairaudet eivät aina aiheu­ta selkei­tä oirei­ta, varsin­kaan varhai­ses­sa vaihees­sa. Tämän vuok­si, jos sydän­vi­kaa epäil­lään, on suosi­tel­ta­vaa tarkis­taa sydä­men tilan­ne ultra­ää­nel­lä. Ultraäänitutkimus on turval­li­nen ja teho­kas tapa arvioi­da sydä­men raken­net­ta ja toimin­taa ja löytää mahdol­li­nen sydän­sai­raus jo varhai­ses­sa vaihees­sa.

Pennuilla sydän­sai­raus on useim­mi­ten synnyn­näi­nen kehi­tys­häi­riö, johon voi liit­tyä sydä­men sivu­ää­ni – tämä voi olla ensim­mäi­nen löydös, joka herät­tää epäi­lyn sairau­des­ta.

Sydämen vajaa­toi­min­nas­sa sydän­lää­ki­tyk­sil­lä pyri­tään autta­maan sydä­men toimin­taa ja helpot­ta­maan eläi­men oirei­ta, vaik­ka itse sydän­sai­raus ei olekaan paran­net­ta­vis­sa.

Sydänsairauksien diagnostiikka

Sydänsairautta epäil­lään yleen­sä joko tyypil­lis­ten oirei­den vuok­si, tai kun sydä­men kuun­te­lus­sa on todet­tu sivu­ää­ni tai rytmi­häi­riö. Muita yleis­tut­ki­muk­ses­sa olevia löydök­siä voivat olla esimer­kik­si siner­tä­vät lima­kal­vot, yskä tai nopeu­tu­nut tai vaikeu­tu­nut hengi­tys tai poik­kea­va puls­si.

Sydänsairauden diag­noo­si tehdään aina sydä­men ultra­ää­ni­tut­ki­muk­sel­la. Ultraäänitutkimuksessa nähdään sydä­men raken­teet ja voidaan selvit­tää sen toimin­taa. Tutkimuksen perus­teel­la pääte­tään poti­laan mahdol­li­nen lääki­tys­tar­ve ja pyri­tään arvioi­maan sairau­den ennus­tet­ta.

Ultraäänitutkimuksen lisäk­si tehdään usein sydä­men sähkö­käy­rä­tut­ki­mus eli EKG ja voidaan ottaa veri­ko­kei­ta muiden sydä­meen vaikut­ta­vien sairauk­sien varal­ta.

Röntgenkuvauksella voidaan tode­ta sydä­men laajen­tu­mi­nen tai nesteen kerty­mi­nen keuh­koi­hin, keuh­ko­pus­siin tai sydän­pus­siin.

Loisto

Koirien synnynnäiset sydänsairaudet

Eläimillä esiin­tyy monen­lai­sia synnyn­näi­siä sydä­men kehi­tys­häi­riöi­tä.  Synnynnäiset sydän­sai­rau­det voivat vaih­del­la vaka­vuu­del­taan ja oireil­taan, sekä vaikut­taa eläi­men elämän­laa­tuun ja elin­ajan pituu­teen.

Tavallisimpia sydä­men kehi­tys­häi­riöi­tä ovat etei­sen ja kammioi­den väli­sei­nän aukot, aortan ja keuh­ko­val­ti­mon ahtau­mat, avoin valti­mo­käy­tä­vä eli PDA ja läppien kehi­tys­häi­riöt. PDA on hyvä ennus­tei­nen kehi­tys­häi­riö, koska sen voi korja­ta kirur­gi­ses­ti.

Koiran sydänsairauden oireita

Koiralla sydä­men vajaa­toi­min­nas­ta johtu­va taval­li­sin oire on yskä tai kako­mi­nen. Yskä ilme­nee tyypil­li­sim­min levos­sa ja öisin, jolloin koira voi nous­ta käve­le­mään ja yski­mään.

Koira voi olla myös halut­to­mam­pi liik­ku­maan ja väsyä rasi­tuk­ses­sa aiem­paa nopeam­min ja jopa pyör­tyä. Levossa koiran hengi­tys muut­tuu usein nopeam­mak­si.

Koira voi myös laih­tua, vaik­ka ruoka­ha­lus­sa ei olisi­kaan huomat­tu selviä muutok­sia ja ruokin­ta olisi pysy­nyt sama­na. Joskus koira voi äkil­li­ses­ti myös kuol­la, ilman selviä edel­tä­viä oirei­ta.

Loisto

Koirien tavallisimmat sydänsairaudet: läppävika ja dilatoiva kardiomyopatia

Koirien taval­li­sim­mat sydän­sai­rau­det ovat sydän­läp­pien rappeu­ma­sai­raus ja sydän­tä laajen­ta­va sydän­li­has­sai­raus eli dila­toi­va kardio­my­opa­tia (DCM).

Sairaudessa sydä­men eteis­ten ja kammioi­den väli­set läpät alka­vat rappeu­tua, minkä seurauk­se­na ne eivät enää sulkeu­du normaa­lis­ti ja läpät alka­vat vuotaa. Läppävuodosta johtuen poti­laal­la tode­taan sydä­men sivu­ää­ni sydän­tä kuun­nel­les­sa.

Sairaus tode­taan tyypil­li­ses­ti n. 7–8 ikävuo­des­ta alkaen, mutta joskus myös jo nuorem­pa­na. Sairaus on etene­vä, mutta etene­mi­nen on hyvin yksi­löl­lis­tä ja yleen­sä hidas­ta, eikä kaikil­la yksi­löil­lä vält­tä­mät­tä tule oirei­ta koko elin­ai­ka­na. Jos sairaus etenee, se voi johtaa lopul­ta sydä­men vajaa­toi­min­taan ja koiral­le tulee vajaa­toi­min­nas­ta oireet.

Tyypillisiä vajaa­toi­min­nan oirei­ta läppä­vi­kai­sil­la ovat lepo­hen­gi­tys­no­peu­den nouse­mi­nen, yskä, väsy­mi­nen ja öinen levot­to­muus. Lääkityksellä voidaan helpot­taa vajaa­toi­min­nan oirei­ta ja paran­taa koiran elämän­laa­tua. Tiedetään että lääki­tyk­ses­tä on hyötyä läppä­rap­peu­ma­sai­rau­des­sa jo oireet­to­mal­la­kin koiral­la, mutta ei vielä varhai­ses­sa vaihees­sa.

Läppärappeuman diag­noo­si tehdään sydä­men ultra­ää­ni­tut­ki­muk­sel­la, missä voidaan tode­ta läppien muutok­set ja vuoto. Tutkimuksessa tarkis­te­taan, miten sydän toimii, ja onko läppä­vuo­don seurauk­se­na sydä­meen tullut muita muutok­sia. Ultraäänitutkimuksen perus­teel­la tiede­tään, onko oireet­to­mal­la koiral­la jo hyötyä sydän­lää­ki­tyk­ses­tä ja voidaan päät­tää mahdol­li­ses­ta seuran­nas­ta, sekä arvioi­da esimer­kik­si nuku­tus­po­ti­laan riskiä nuku­tus­toi­men­pi­tee­seen.

Läppävikaista koiraa ei tuli­si käyt­tää jalos­tuk­seen, sillä joil­la­kin roduil­la tiede­tään esiin­ty­vän läppä­vi­kaa selväs­ti enem­män kuin muil­la roduil­la keski­mää­rin.

Sydänläppien rappeu­tu­mis­ta voi tulla myös vanhe­ne­mi­sen myötä ja sivu­ää­ni tode­taan vasta selväs­ti vanhem­mal­la iällä. Vanhuuteen liit­ty­vä läppien rappeu­tu­mi­nen tapah­tuu usein niin hitaas­ti, ettei sillä ole vaiku­tus­ta koiran elämään.

Dilatoiva kardio­my­opa­tia (DCM) on sydän­li­hak­sen rappeu­ma­sai­raus. Sairaudessa sydän­li­has ohenee ja sen toimin­ta heik­ke­nee, minkä vuok­si sydän alkaa laajen­tua eikä toimi enää normaa­lis­ti.

Sairautta esiin­tyy suurem­mil­la koira­ro­duil­la, joil­la se on usein perin­nöl­li­nen ja lyhen­tää koiran elin­ai­kaa. Tällaisia rotu­ja ovat esimer­kik­si dober­man­ni, tans­kan­dog­gi ja irlan­nin susi­koi­ra. Sairauteen voi liit­tyä sydä­men sivu­ää­ni ja taval­li­ses­ti koiral­la on sydä­men rytmi­häi­riöi­tä. Muutokset sydä­men toimin­nas­sa voidaan tode­ta yleen­sä jo 2–3 vuot­ta ennen oirei­den alkua, minkä vuok­si erityi­ses­ti jalos­tus­koi­rien sään­nöl­li­nen tutki­mi­nen on tärke­ää.

Tyypillisimmät oireet ovat rasi­tuk­ses­sa väsy­mi­nen, pyör­ty­mi­nen ja laih­tu­mi­nen, pitkäl­le eden­nees­sä vajaa­toi­min­nas­sa myös yskä ja nesteen kerty­mi­nen vatsaon­te­loon. Sairauteen liit­ty­vis­tä rytmi­häi­riöis­tä johtuen myös äkki­kuo­le­ma ilman edel­tä­viä oirei­ta on mahdol­li­nen. Lääkityksellä voidaan auttaa sydä­men toimin­taa ja helpot­taa oirei­ta, kunnes sairaus etenee, eikä lääk­keis­tä enää ole apua.

Jos tarvitset apua ajanvarauksessa, henkilökuntamme neuvoo mielellään.

Ota yhteyt­tä